Syksyn Harhahetkellä päästiin kisaamaan Mökkitiä-SM-kisojen tunnelmissa

Harhahetki pidettiin Tampereen keskustassa 23.9.2018. Sää oli melko sateinen ja kylmä, mutta kun vaatteita puki tarpeeksi, niin pärjäsi huonossakin säässä hyvin!

Ensimmäiseksi kokoonnuttiin aloituspaikalle, josta sai ensimmäiseen tehtävään tarvikkeet, kartan ja heijastimen. Ensimmäisen rastin/lähdön tehtävänä oli tehdä pienoismalli huussista. Sen tekeminen oli vaikeaa, aika meinasi loppua ja lopputuloksesta puuttui paljon asioita. Mutta kyllä me jotain saatiin rakennettua! Lopuksi oltaisiin haluttu ottaa se pienoismalli mukaan ja viedä meidän maskotille Töntölle, mutta harmiksemme se oli mennyt rikki.

Kätevyyden jälkeen lähdettiin etsimään kartan avulla seuraavaa rastia, joka oli melko lyhyen matkan päässä ensimmäisestä rastista. Tällä rastilla haisteltiin kasveja pilttipurkeista ja tunnusteltiin vihanneksia laatikoista. Osa kasveista haisi kauhealta, osa taas oikein hyvältä. Vihannekset olivat laatikoissa ja ne oli peitetty jätesäkeillä, jotta laatikkoon ei nähtäisi. Vastaukset merkittiin paperilapulle, joka annettiin rastihenkilöille.

Tehtävän jälkeen lähdettiin etsimään kolmosrastia, joka oli vähän pidemmän kävelymatkan päässä edellisestä rastista. Rastilla tehtävänä oli vastata annetussa tekstissä oleviin kysymyksiin ämpäreissä olevien vihjeiden avulla. Teksti kertoi matkasta mummolaan, ja tarina kulki ns. Tampereen keskustan halki. Rastilla meni ihan hyvin, koska vihjeet oli aika helppoja, ainakin suurin osa.

Neljännelle rastille ei ollut pitkä matka, ja matka menikin nopeasti. Meille annettiin aluksi paperilappu, johon täytyi vastata, onko tapaturmiin liittyvä väite oikein vai väärin. Kun lappu oli täytetty, mentiin heittämään mehutonkkaa vatiin. Tarkoituksena oli heittää heittopaikasta vähän matkan päähän laitettuun vatiin ja sen ympärille laitetun rautalangan sisäpuolelle. Tämä rasti meni mielestämme parhaiten!

Viidennellä rastilla tunnistettiin kaloja. Niitä taisi olla 10 kalaa. Kalat sitten kirjoitettiin paperilapulle ja annettiin rastihenkilöille. olimme viimeisenä paikalla, ja se meni ehkä pikkuisen huonosti, koska silloin kun ei tiedetty, me arvattiin vain.

Kuudennella rastilla kuunneltiin biisejä potpurista. Potpurissa tuli paljon erilaisia lauluja, mutta kaikki ol  ivat suomalaisia. Tehtävänä oli siis kirjoittaa lapulle biisin nimi, esittäjä ja annetuista vaihtoehdoista sanat jokaiselle biisille. Käytimme rastilla paljon aikaa ja jotkut laulut oli helppoja ja jotkut vaikeita.

Seitsemännellä rastilla oli tehtävänä tehdä pelikortit, joilla isokin porukka pystyi pelaamaan. Me päätimme tehdä uno-kortit. Meille tuli kova kiire ja väritimme kortit vähän huolimattomasti. Mutta Lopulta Jemina juoksutti valmiit kortit rastihenkilöille.

Lopuksi maalissa saimme syödä karjalanpiirakoita, omia eväitä, kaurakeksejä ja juoda pillimehua! Meidän mielestä kisa oli aika hyvin järjestetty ja karttojen avulla oli hauskaa!

Jutun kirjoittivat Kumiankat. Heidän lisäkseen Harhahetkessä kisasivat Komeetat ja Nebulat.

Kaislikko-seikkailijakisaraportti

Molemmat seikkailijajoukkueet, Komeetat ja Nebulat, osallistuivat viikonlopun Kaislikko-kisoihin Nokialla. Tässä Komeettojen kisaraportti.

 

Kaislikko eli kaislikko oli 5.10.2018

kisaajat olivat Jemina, Mila, Evita ja Lilian

tehtävä 1     eli piti rakentaa kalalle kuljetus koppa – meni hyvin

tehtävä 2     eli piti noutaa kala – piti odottaa kauan mutta ei niin kauan

tehtävä 3     eli piti onkia oikea kala ja piti laittaa oikeisiin ämpäreihin – ei oltu varmoja menikö kaikki oikein vaikka meni

tehtävä 4     eli piti ottaa oikeat tavarat vene retkelle – meni jopa hyvin

ja evästauko

tehtävä 5     eli piti arvata liikenne merkkien etäisyyksiä – meni ihan hyvin

tehtävä 6     eli sai pitää eväs tauon – me ei pidetty evästaukoa

tehtävä 7     eli piti suunistaa ilman saatajaa – melkein luovutettiin

tehtävä 8     eli aikuisilla oli kahvitauko – vähän ärsyttävää

tehtävä 9     eli piti tehdä kalaverkko jossa oli vene, kala ja ankkuri – aika loppu eikä ehditty tekemään ankkuria

tehtävä 10   eli piti tehdä greippi – ehdittiin tekemään hyvä ja hieno annos

tehtävä 11   eli piti auttaa kalastajaa jolla oli nyrjähtänyt nilkka ja koukku sormessa – meni hyvin

tehtävä 12   eli piti heittää köyttä puu jutun väliin ja yli – meni hyvin

tehtävä 13   eli piti mennä merimerkkien mukaan – kaikki nauro samalla

ja saimme ekat merkit

 

kun olimme takaisin harjuniitynkoululla oli rasva ruokaa tarjolla

 

Nebulat pääsivät Nokian Uutisten kanteen

Suunnistusilta

Tapasimme Tesoman abc:llä. Sen jälkeen odoteltiin bussipysäkillä ja kun bussi tuli niin mentiin bussiin. Riikka oli myös jonkin aikaa bussissa mukana. Jäimme väärällä pysäkillä ja jouduimme kävelemään vähän matkaa eteenpäin. Kun pääsimme vesitornille saimme kartat ja niihin muovitaskut. Kun oltiin selvitetty, missä ollaan, lähdettiin kävellen eteenpäin. Suunnistin vesitornilta ensimmäiselle rastille. Se oli helppoa, varsinkin kun sain apua Pepiltä.  Sitten suunistimme alusta 2 rastille (Peetta suunisti). Myös Elviira ja Pinja pääsivät näyttämään taitonsa. Hyvin meni avaruusoliot! Ensi kerralla enemmän evästä mukaan.

Mielestäni tapahtuma oli erityisen kiva. Suosittelen kaikille, joita kiinostaa suunistus. Ratakin oli sopivan haastava. Annan arvosanaksi 10.

-Aada

Yrjönviesti

Harhahetken hyvän kisamenestyksen jälkeen on jälleen aika testata seikkailijoiden taitoja, tällä kertaa Yrjönviestin merkeissä. Kisojen ollessa puu ja puistoaiheninen, käpyjen  tunnistuksen ohella on hyvä harjoitella kaupunkisuunnistusta. Myöskin sulava rastikäyttäytyminen vaatii harjoittelukierroksen äänten ja sormien verryttelyksi. Ja pitäähän sitä taas keskustella, ollaanko me Galaxit vai Galaksit. Siinäpä vasta ikuisuuskysymys.

Yleisilmeen kaupunkiin luomiseksi ja matkatehtävien suorittamiseksi, on hyvä välillä tarkkailla korkealta suuntaako keskustaan kisan loppurasteja kohti, vai olisiko Särkänniemi silti houkuttelevampi vaihtoehto. Onneksi tytöt osaavat suunnistaa porukalla, niin kartturi pysyy reitillä suunnan näyttämisen lisäksi.

 

Suurten suuntien lisäksi kuapungissa, toisin kuin metsässä, on roskiksia tungettu joka paikkaan. Jätskipaperien kanssa on siis helppo olla siisti kun valinnanvaraa löytyy.

Kartturista saa silti pitää jatkuvasti huolta intohimoisen suunnistamisen vuoksi.

Koskaan ei tiedä mihin päätyy näiden tyttöjen kanssa.

Esteet ja oikoreitit löydetään silti aina tyylillä. Kohti ääretöntä ja sen ylitse, ei tosiaankaan siitä mistä aita on matalin.

Kaiken kaikkiaan kisat olivat muuten ihan kivat, mutta miten ruokarasti oli vasta melkein lopussa? Niin ei TeSin tyylistä, ens kerralla eväät mukaan! Onneksi tärkein, eli kaverit, sää ja jutut olivat priimaa alusta loppuun.

 

-Galaksit kuittaa

ja suuntaavat kohti seuraavaa kisaa, retkeä tai leiriä, nähdään siellä!

Kohu 2017

hp/ Otto Virtanen

Hämeen partiopiirin samoajaleiri Kohu17 järjestettiin Evon metsissä 3.-6.8. Tesistä paikalla oli kuusi samoajaa. Leirin johtoportaassa näkyi myös tesiläisiä. Leiriläisiä Kohulla oli yhteensä reilu parisataa. Leirin ohjelma oli laajaa ja ohjelmiin sai osallistua oman kiinnostuksen mukaan. Ohjelmassa oli muun muassa touch rugbya ja yösuunnistusta. Pääsimme myös askartelemaan leirimerkkejä. Leirillä nukuttiin riippumatoissa sekä teltoissa. Kohulla päästiin biletunnelmaan ensimmäisen ja viimeisen illan samoajabileissä.

Tesiläisten lausahduksia kohusta:

  • Kivan rento
  • Mustikoita metsissä
  • Hyvät bileet
  • Slummi oli jees
  • Macarena
  • Kumiankka
  • Leirin yksisarviset
  • Telttasauna
  • Kumiveneellä turvapaikka
  • Yöseikkailu
  • Päivän sana: …
  • Maastopeli ja kanisterisota
  • Unilelu unohtui, löysin uuden
  • Symbioosi
  • Huulipunanainen
  • Metsäbileet
  • Riippumattokin voi tulvia

Leiri oli 5/5.

Kohulla mukana: Silja, Tipa, Matilda, Milla, Hilda ja Emppu.