Viikinkien matkassa: mitä leirillä tapahtui? Nakkikone kertoo

Leirillä porukkaa oli joka ikäkaudesta. Löytyi sudenpentuja, seikkailijoita, tarpojia, vaeltajia, sisupartiolaisia ja aikuisia… Sekä tietysti leirin ikioma kahden samoajan nakkikone.

Leirin alussa nakkikone kohtasi paljon telttoja. Haasteista huolimatta ja ”lapsityövoiman” avulla saatiin kuitenkin kaikille majapaikat pystyyn.

Tämän jälkeen samoajat Tipa ja Matte myöhästyivät tyylikkäästi leirin ensimmäisestä ruokailusta. Syyksi ilmeni liian kova musiikin kuuntelu, joka peitti pillin ääneen alleen.

Reippaille samoajille nakki viuhuikin. Saimme kunnian osallistua mm. miekkojen valmistukseen, saunan sytyttämiseen, kaupassa käyntiin, sudenpentujen leikittämiseen, puolijoukkuetelttojen uudelleen pystyttämiseen ja leirin lopussa telttojen purkuun.

Kunnia oli myös pitää leirin virallista kioskia. Alku sujuikin mukavan rattoisasti, kun jo ensimmäisen ruokailun jälkeen kassan rahat levisivät pitkin metsämaata.

Maukkain nakki oli kuitenkin (marmeladinakki herkkuamme on!) oli haikkiyönä leirikasteen pitäminen. Samoajat saivat inspiraatiota nuorelta laulajalupaukselta Tuure Boeliukselta. Lätkäjätkä-Ville soi ja kiekot lensivät maaliin asti.

Vaikka samoajat olivat tunnettuja laiskuudestaan, saimme silti jotain aikaiseksi. Ylitimme suuren kuohuavan kosken(=tyyni joki) itsetehdyllä rinkkalautalla, pelasimme korttia, miekkailimme, kuuntelimme musiikkia ja söimme karkkia.

Toivottavasti sinulla oli hauskaa leirillä. Meillä ainakin oli!

Tipa ja Matte /Päivän sana

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *